Miten teen päätökseni?

Ketjun tarjoaman yrittäjyysmahdollisuuden analysointiin, franchisingsopimuksen tarkistamiseen ja päätöksentekoon on syytä käyttää kunnolla aikaa, sillä olet tekemässä yhtä elämäsi suurimmista ratkaisuista.

Paineita nopeaan päätökseen tai sopimuksen allekirjoittamiseen ei saa olla, kun pohdit liittymistä yhteistyömalliin, jossa kaikilta osapuolilta edellytetään vahvaa ja pitkää sitoutumista. Franchisingsopimuskaudet ovat tyypillisesti määräaikaisia ja kestoltaan keskimäärin 5–10 vuotta. Molemminpuolisena tavoitteena on toki jatkaa yhteistyötä paljon pitempääkin, mikäli kaikki sujuu hyvin. Määräaikainen sopimus takaa kuitenkin sen, että kumpi tahansa osapuoli voi halutessaan sanktioitta lopettaa yhteistyön sopimuskauden päätyttyä.

Yrittäjyyden aloittaminen – yrittäjyyden mallista riippumatta – merkitsee usein varsin huomattavia taloudellisia panostuksia. Lisäksi franchisingyrittäjyys tuo joitakin erityishuomiota vaativia tekijöitä aloittamiseen. Siksi sinun on tulevana franchisingyrittäjänä suunniteltava liiketoimintasi hyvin.

Miten tarkistan franchisingsopimuksen?

Tarkastelet franchisingsopimusta todennäköisesti ensimmäistä kertaa elämässäsi. Tässä vaiheessa on olennaisen tärkeää käyttää avuksi franchisingasiantuntijaa. Asiantunteva franchisinglakimies selvittää sinulle käytännönläheisesti sopimukseen sisältyvät velvollisuudet ja mahdolliset riskit, vaikka itse sopimusehdoista ei yleensä voikaan neuvotella. HUOM! Konsultoinnin laadun kannalta on tärkeää, että sopimusta sinulle selventävä asiantuntija/lakimies on perehtynyt syvällisesti franchisingtoimintaan ja sen sopimuskäytäntöihin.

Osaava franchisingantaja ei halua estää sinua käymästä sopimusta läpi asiantuntijan kanssa, vaan päinvastoin kannustaa tekemään niin. Näin te molemmat voitte olla varmoja, että olet ymmärtänyt sopimuksen sisällön yksityiskohtia myöten. Muutaman satasen maksu asiantuntijalle tässä kohden on todella pieni panostus verrattuna niihin mahdollisiin kustannuksiin, joita virhearvioinnista tai ymmärtämättömyydestä voi seurata.

Löydät franchisingsopimukset tuntevia asiantuntijoita osoitteesta franchising.fi/yhteistyokumppanit.

Kaikilla ketjun jäsenillä on samanlaiset sopimukset

Sopimusehdot voi yleensä vain joko hyväksyä tai hylätä, koska franchisingketjussa on tärkeää, että kaikilla jäsenillä on yhtäläiset pelisäännöt ja että jokainen ketjun jäsen voi tähän luottaa. Pyrkimys yhtenäiseen sopimuskäytäntöön kuuluu hyvään ketjunjohtamiseen.

Kannattaa siis suhtautua varauksella, jos franchisingantaja ilmaisee voivansa joustaa ehdoissa sinun kohdallasi. Miksi ketju on valmis joustamaan sopimusehdoistaan? Onko ketjun tavoitteena vain tehdä mahdollisimman suuri määrä franchisingsopimuksia mahdollisimman nopeasti? Onko ketju ammattimaisesti johdettu? Joissakin tapauksissa voi tietysti olla perusteltua tehdä yksilöllisiä poikkeuksia. Tällöin poikkeusten tulee olla avoimia kaikille eli mahdollisia myös muille ketjun jäsenille vastaavassa tilanteessa.

Tiukka sopimus ei sisällä kohtuuttomia ehtoja

Franchisingsopimus antaa franchisingantajalle laajat mahdollisuudet franchisingyrittäjän liiketoiminnan seuraamiseen ja ohjaamiseen sekä sitovien määräysten antamiseen. Tämä on normaalia ja tarpeellista, jotta voidaan varmistaa, että ketjun jokainen jäsen noudattaa konseptia yhdenmukaisesti, menestyy liiketoiminnassaan ja pitää yllä ketjun hyvää mainetta. Näin ollen sopimuksen tiukkuus tältä osin on myös yrittäjän edun mukaista.

Kohtuuttomia ehtoja ei kuitenkaan missään tapauksessa tule hyväksyä, eikä vastuullinen franchisingantaja sellaisia edes ehdota. Mikäli jokin sopimusehto tuntuu sinusta kohtuuttomalta, kysy rohkeasti perusteluja sille franchisingantajalta. Sopimukseen ei saa jäädä yhtään kohtaa, jota et ymmärrä tai hyväksy, ennen kuin allekirjoitat sen.

Jos et ymmärrä sopimuksen sisältöä, älä allekirjoita sitä!

Selkeä sopimus on kaiken a ja o

Olennaista sopimuksessa on kohtuullisuuden lisäksi se, että kaikki oikeudet ja velvollisuudet on määritelty selkeästi ja yksiselitteisesti. Erityisesti kaikkien maksuvelvollisuuksien tulee perustua selkeisiin ja läpinäkyviin sopimusmääräyksiin. Franchisingsopimuksissa on usein myös liitteitä, joiden yhteensopivuus franchisingsopimuksen kanssa tulee aina tarkastaa huolellisesti. Katso sivun lopusta sopimusjuristi Åsa Krookin vinkit sopimuksen läpikäyntiin.

Muista: 1. Varaa riittävästi aikaa sopimuksen läpikäymiseen. 2. Jos et ymmärrä jotakin kohtaa, kysy franchisingantajalta. Älä allekirjoita sopimusta, jota et ymmärrä! 3. Tarkista mahdollisten liitännäissopimusten yhteensopivuus franchisingsopimuksen kanssa. 4. Tarkista sopimuksen liitteet. Tutustu huolella esimerkiksi käsikirjoihin. 5. Käy sopimus läpi franchisingasiantuntijan kanssa ennen allekirjoittamista.

Suunnittele liiketoimintasi

Franchisingketjun jäsenen liiketoiminta on pitkälti riippuvainen franchisingsopimuksesta. On kuitenkin syytä muistaa, että yrityksesi on taloudellisesti ja juridisesti täysin itsenäinen yksikkö, jonka rahoittamisesta, kustannuksista, tuotoista, voitoista ja tappioista vastaat yrityksesi kanssa täysin itse. Ennen kuin allekirjoitat sopimuksen, tulee sinulla olla selkeä näkemys liiketoiminnan kannattavuudesta ja sen vaatimista toimenpiteistä. Tee selvitystyö huolellisesti ja suunnittele liiketoimintasi hyvin.

Tee oma liiketoimintasuunnitelmasi

Liiketoimintasuunnitelma on kartta oman yrityksesi käynnistämiseen. Siinä käydään läpi kaikki suunniteltuun liiketoimintaan liittyvät keskeiset seikat: kerrataan taustatekijät, mallinnetaan yrityksen liikeidea, asetetaan liiketoiminnalle tavoitteet, pohditaan resurssivaatimukset, suunnitellaan käynnistyksen vaatimat toimenpiteet ja tehdään taloudelliset ennusteet. Myös riskianalyysi on järkevää tehdä osana liiketoimintasuunnitelmaa.

Liiketoimintasuunnitelman sisältö voidaan tiivistää neljään kysymykseen:
• Missä olen nyt? (lähtötilanne)
• Mihin olen menossa? (tavoitteet)
• Miten sinne pääsen? (toimenpidesuunnitelma eri toiminnoittain)
• Kun pääsen sinne, mitä olen saavuttanut? (tulosennuste)

Liiketoimintasuunnitelma tehdään yleensä vähintään muutaman vuoden tähtäimellä, mutta franchisingyrittäjän suunnitteluajanjaksoksi kannattaa ottaa koko sopimuskausi sikäli kuin se on mahdollista. Toki kaikkein keskeisintä on saada aikaan selkeä toiminnallinen ja taloudellinen suunnitelma liiketoiminnan käynnistämiseen.
Suunnitelma on tärkeää kirjoittaa auki, jotta sen saa itselle selkeäksi ja näin sen pystyy helpommin esittelemään myös muille. Esimerkiksi pankit vaativat yleensä liiketoimintasuunnitelman rahoitushakemuksen liitteeksi. Samoin jotkut franchisingketjut vaativat, että yrittäjän tulee esitellä liiketoimintasuunnitelmansa ketjujohdolle, joka hyväksyy sen, ennen kuin sopimus allekirjoitetaan. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että kirjoittaessa ajatukset selkiytyvät ja moninaisten asioiden hahmottaminen on helpompaa.

Liiketoimintasuunnitelman laadintaan on olemassa hyviä valmiita malleja, joita löytyy mm. internetistä. Monella ketjulla on myös oma mallinsa, ja franchisingantaja yleensä auttaa suunnitelman tekemisessä sekä antaa yrittäjälle tietoa esimerkiksi liiketoiminnan käynnistämisen vaatimista toimista, asiakasprofiilista, kilpailukentästä, ketjun yksiköitten tyypillisestä volyymistä ja katerakenteesta.

Liiketoimintasuunnitelman yhteydessä joudut tekemään myös ensimmäiset todelliset myynti- ja tulosbudjettisi. Erityisesti investointi-, kannattavuus-, kassavirta- ja rahoituslaskelmat kannattaa tehdä tarkasti ja “puhtaalta pöydältä”. Näin laskelmat lähtevät omista lähtökohdistasi ja tavoitteistasi (muun muassa yrittäjätulon osalta).

Franchising on osaamisen siirtoa. Franchisingantaja kertoo yleensä avoimesti liiketoiminnan taloudellisesta mallista esimerkkilaskelmilla, jotka perustuvat kokemuksiin ketjussa jo olevista yksiköistä. Kun tulkitset laskentamalleja, kiinnitä huomiota siihen, ovatko ne vertailukelpoisia oman tilanteesi kanssa. Ovatko laskelmien pohjana olevat yksiköt kooltaan ja markkina-alueeltaan yhdenmukaiset sinun tulevan yksikkösi kanssa?

Joissakin tapauksissa yrittäjä jatkaa jo olemassa olevaa liiketoimintaa, jolloin laskelmien pohjana voi käyttää juuri kyseisen yksikön toteutuneita tulosraportteja. Laskelmissa kannattaa tietenkin hyödyntää franchisingantajalta saatavaa informaatiota, mutta on erityisen tärkeää tehdä omat laskelmat oman liiketoiminnan pohjaksi. Tämä helpottaa paitsi omaa ymmärrystä liiketoiminnan tavoitteista myös keskustelua muun muassa rahoittajien kanssa.

Liiketoimintasuunnitelmassa pohditaan liiketoimintamahdollisuuksia, ja ne tulee nähdä kirkkaasti ennen kuin tekee lopullisia päätöksiä. Mahdollisuuksien näkeminen on aina yrittäjyyden alkulähde. Samassa yhteydessä tulee toki tunnistaa myös liiketoiminnan riskit ja varautua niihin. Yksi keino varautua riskeihin on oikeanlaisen vakuutusturvan ottaminen itselleen ja yritykselleen. Samoin oman ja työntekijöitten hyvinvoinnin varmistaminen kannattaa suunnitella yhteistyössä eläkevakuutusyhtiön kanssa hyvissä ajoin jo yrityksen alkumetreillä.

HUOM! Tärkeä riskienhallintakeino alkavalle franchisingyrittäjälle on ottaa oikeusturvavakuutus jo ennen sopimuksen allekirjoitusta, jotta vakuutus on varmasti voimassa koko sopimuksen ajan. Lisäksi kannattaa harkita jäsenyyttä yrittäjien työttömyyskassassa, jonka tehtävä on turvata yrittäjien toimeentulo, mikäli toiminta pitää lopettaa tai keskeyttää. Maksamalla jäsenmaksua, jonka suuruuteen voit itse vaikuttaa, turvaat itsellesi työttömyysvakuutuksen tiukan paikan edessä.

Miten rahoitan aloituksen?

On tärkeää, että varaat riittävän rahoituksen yrityksesi toiminnan starttaamiseksi eli sen vaatimaan alkuinvestointiin. Myös henkilökohtaisen taloudellisen tilanteesi tulee olla kunnossa. Jonkin verran omaa tai käytössä olevaa varallisuutta on aina oltava yritystoimintaan lähdettäessä, sillä muuten ei saa ulkopuolisia rahoittajiakaan mukaan hankkeeseensa. Yritystoiminnan käynnistäminen maksaa yleensä kymmeniä tuhansia euroja, joskus enemmänkin. Yhden henkilön kotipalveluyrityksen perustaminen on huomattavan paljon edullisempaa kuin vaikkapa pikaruokaravintolan. Kun edellisessä puhutaan ehkä 10 000 – 20 000 euron investointitarpeesta, jälkimmäisessä se nousee usein jopa 200 000 – 400 000 euroon.

Varmista riittävä rahoitus yrityksesi starttiin!

Franchisingyrittäjän alkuinvestointi koostuu samoista eristä kuin omin päin aloittavan yrittäjänkin: käyttöomaisuushankinnoista, aloittamiseen liittyvistä kustannuksista ja käyttöpääomatarpeesta. Lisäksi hänen on otettava huomioon ketjun liittymismaksu sekä oma henkilökohtainen käyttöpääomatarpeensa (esimerkiksi elämiskustannukset alkukoulutuksen ja ensimmäisten toimintakuukausien aikana). Franchisingyrittäjän alkuinvestointi koostuu yleensä neljästä osasta:

Investointihankinnat
• niin sanotut ”kovat investoinnit”, jotka sisältävät muun muassa tilojen, kaluston, koneiden, laitteiden ja järjestelmien hankintakuluja
• vaihto-omaisuuden (tavaravaraston) hankintakulut
• aloittamiseen liittyvät kulut, kuten esimerkiksi liikepaikan remontointi ja siivous sekä aloitusmarkkinointi.

Yrityksen käyttöpääoma
• riittävät varat, joita käytetään palkka-, vuokra- ja muiden juoksevien kulujen maksamiseen ensimmäisten viikkojen/kuukausien aikana, ennen kuin tulovirta riittää niiden kattamiseen.

Liittymismaksu
• kertaluontoinen maksu, joka maksetaan franchisingantajalle yleensä sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä
• liittymismaksulla franchisingantaja kattaa sille aiheutuneita kuluja, kuten uuden yrittäjän rekrytointi- ja koulutuskustannukset.

Henkilökohtainen käyttöpääoma
• riittävät varat omiin henkilökohtaisiin elämiskuluihin siihen saakka, kunnes yrittäjä alkaa saada tuloja yrityksestään.

Investointihankinnat	Yrityksen käyttöpääoma
Liittymismaksu	Henkilökohtainen käyttöpääoma

Alkuinvestointia tarvitsee harvoin rahoittaa kokonaan omasta ”takataskusta”. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 20–30 prosenttia alkuinvestoinnin kokonaismäärästä tulee löytyä yrittäjältä itseltään. Tällöin loput rahoitustarpeesta saa yleensä kokoon erilaisista ulkopuolisista lähteistä.

Rahoituksen lähteet voidaan jakaa kahteen osaan:

1. Oma rahoitus
   • Omaa, vapaata rahaa, jota voi sijoittaa liiketoimintaan.
   • Omaisuutta, jota voi realisoida tai käyttää vakuuksina esimerkiksi lainarahoitukseen.
2. Ulkopuolinen rahoitus
   • Mitä: lainat, luotolliset tilit, leasing, pääomasijoitukset, takaukset, maksuajat ja osamaksusopimukset, avustukset, yritystuet, starttiraha.
   • Mistä: pankit, rahoitusyhtiöt, pääomasijoittajat ja bisnesenkelit (yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt), vakuutusyhtiöt, tavarantoimittajat, laitetoimittajat, erityisrahoittajat (esimerkiksi Finnvera, Tekes, ELY-keskus, TE-toimisto).

Ulkopuolisella rahoituksella tarkoitetaan franchisingyrittäjyydessä useimmiten erilaisia pankkirahoituksia ja rahoitusyhtiötuotteita. Ulkopuolisen (ns. vieraan pääoman ehtoisen) rahoituksen lisäksi yritystoiminnan käynnistämisen tukena voidaan hyödyntää myös erilaisia yhteiskunnan tarjoamia tukia, joista ehkä yleisin ja suosituin on starttiraha.

HUOM! Starttiraha on tarkoitettu ainoastaan omaan henkilökohtaiseen (ei yrityksen) käyttöpääomavaraukseen. Starttirahalla helpotetaan siis yrittäjän toimeentuloa sinä aikana, kun oman yritystoiminnan tulos ei vielä riitä ”palkan maksuun” itselle. Starttirahaa ei käytetä varsinaisen yritystoiminnan rahoitukseen.

Pankkirahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi perinteisimmillään normaalia lainaa, jota maksetaan maksuohjelman mukaisesti takaisin pankille. Maksuohjelman suunnittelulla voidaan varsinkin yrityksen aloitusvaiheessa tasata rahatilannetta, esimerkiksi sopimalla alkuun maksuvapaasta kaudesta. Lainan lisäksi muita pankkirahoituksen muotoja ovat esimerkiksi pankkitakaukset (hyödynnetään esimerkiksi vuokravakuuksien osalta ja tavarantoimittajille annettavina vakuuksina) ja luotolliset pankkitilit. Luotolliset pankkitilit ovat hyödyllisiä etenkin kausiluonteisemmassa toiminnassa, sillä niillä pystytään hyvin tasamaan ajoittain syntyviä kassavajeita, eli hetkiä, jolloin rahaa tulee sisään vähemmän kuin sitä menee ulos.

Rahoitusyhtiötuotteilla tarkoitetaan aloittavan franchisingyrittäjän tapauksessa normaalisti osamaksu- sekä leasing-sopimuksia, joilla hankitaan yritystoiminnassa tarvittavia koneita ja laitteita kuten esimerkiksi autoja, keittiökalusteita tai tietokoneita. Rahoitusyhtiötuotteiden ominaispiirre on, että ne ovat kohdevakuudellisia, mikä tarkoittaa rahoitettavan koneen tai laitteen toimivan rahoitussopimuksen ensisijaisena vakuutena.

Ulkopuolisen rahoituksen osalta yleensä oleellinen kysymys onkin rahoittajan lainalleen vaatimat vakuudet ja takaukset. Tämä korostuu vielä enemmän toiminnan aloitusvaiheessa, jolloin takaisinmaksukyky enemmän tai vähemmän perustuu ennusteisiin tulevasta ilman varsinaisia takeita. Vakuuksilla viitataan normaalisti yrittäjän omaan panttauskelpoiseen reaaliomaisuuteen, jota ovat esimerkiksi asunnot, kiinteistöt ja sijoitukset / raha. Pankille kelpaa yleensä vakuudeksi kaikki sellainen, mitä voidaan säilyttää paperimuodossa tai sähköisesti ja jolle pystytään määrittämään selkeä kiistaton arvo.

Yrittäjän omien vakuuksien lisäksi liiketoiminnan käynnistämisessä pystytään hyödyntämään myös yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia. Yksi yleisimmistä tämän kaltaisista mahdollisuuksista on Finnveran takaukset, joissa pankki toimii rahanlähteenä, mutta Finnvera on mukana jakamassa riskiä. Pankkien näkökulmasta Finnveran takaus on arvokkaampi kuin yksityishenkilön antama takaus, ja siksi siitä onkin muodostunut varsin suosittu toimintamalli myös franchisingyrittäjyydessä.

Rahoitusratkaisuihin vaikuttaa erityisesti alkuinvestoinnin sisältö eli se, mihin rahoitusta tarvitaan. Muun muassa vakuustarpeet ovat hyvin erilaisia esimerkiksi kahvilan erikoiskalustoa hankittaessa kuin vähittäiskaupan tavaravarastoa rahoitettaessa.

Lisäksi on huomattava, että kokonaisinvestointi jakautuu eri liiketoiminnoissa eri tavoin: toisissa esimerkiksi kaluston arvo saattaa muodostaa 2/3 kokonaisinvestoinneista, kun taas toisissa sen osuus on vain 1/10. Vähittäiskaupassa tavaravaraston osuus saattaa olla jopa yli puolet kokonaisinvestoinnista, kun taas ravintola-alalla se on vain muutamia prosentteja. Ulkopuolisen rahoittajan silmissä tilanteet ovat erilaisia ja vaativat aina omat ratkaisunsa.

Joillakin ketjuilla on rahoituslaitosten kanssa valmiiksi neuvotellut rahoituspaketit, ja joissakin ketjuissa franchisingantajan edustaja voi tulla mukaan rahoitusneuvotteluihin. Joka tapauksessa ketjujohto vähintään neuvoo rahoituksen hakemisessa, kun yrittäjä hoitaa rahoitusneuvottelut itsenäisesti.